perjantai 2. lokakuuta 2015

Päivä 15 I Los Angeles - lähtö kotiin

Historic Route66, The Mother Road. Läpi Illinoisin maissipeltojen, Missourin kumpumaisemien, kappale Kansasia mukaan ottaen. Halki Oklahoman vihreiden kukkuloiden, Texasin valtavien tasankojen ja New Mexicon länkkärimaisemien. Poikki Arizonan kanjonien ja laaksojen sekä Californian lämmön. Meidän reissullamme vielä Nevada ja Utah - Mojaven autiomaan helmeä Las Vegasia unohtamatta!

Paljon nähtiin ja paljon koettiin 3150 mailin (reilu 5000km) matkallamme. Aivan loistoporukka, kaksi viikkoa sujui kuin siivillä ja nauruhermot olivat koetuksella ;)  Kiitos huoltoauton miehistölle Marja Leenalle, Riksulle ja Juhalle sekä loisteliaille konepyöräkuljettajille Penalle, Ollille, Hannulle, Hessulle, Jarille, Esalle ja Harrille sekä matkanjohtajan kyytiläiselle Grethelle! 

Uusien kokemusten siemeniä kylvettiin päättäjäisillallisella, niihin palataan. 

Tämän reissun osalta kuitenkin over and out,  KIITOS!

- Mika



torstai 1. lokakuuta 2015

Päivä 14 I Barstow - Los Angeles


Tänään reittimme palautuu "pohjoisen kierroksen" jälkeen vanhalle Routelle, jota etenemme aina Viktorvilleen saakka.

Päivä alkaa kuitenkin rengassulkeisilla, huoltoauton oikea eturengas on kaput, kudosvika. Ensimmäinen rengasliike imoittaa, että heillä on kuusi autoa jonossa ennen meitä, mutta saamme toisen osoitteen, joka kuulemma on "nopeampi". No - seuraavassa odotusaika on 45min, sekin tuntuu turhauttavan pitkältä auringon luodessa jo tien päälle houkuttelevia säteitään. Kolmannessa paikassa odotusaika putoaa 30 minuuttiin, mutta jatkamme kuitenkin vielä sitkeästi neljänteen paikkaan, jossa auto saadaan työn alle heti ja palvelu on vallan mainiota! Hotellin pihasta hotelliin pihaan reipas tunti, ja päivän ajot voi alkaa!

Huoltoauton huolto pelasi tässä rengasliikkeessä ;)

Ennen Viktorvilleä poikkeamme kummastelemaan Elmerin pullometsää, varsin hauska ja kummallinen paikka ;)

Elmer's Bottle Tree Ranch
Viktorvillessä vielä reissun viimeinen Route66-museo, ja ylättäen taas tarttuu säkillinen paitoja yms.
mukaan - millähän nämä kaikki saadaan mukaan kotimatkalle ;)

Reissussa rähjääntyy ;)
Viktorvillessä - tai oikeastaan se oli jo edellisenä iltana - tiimimme päättää jättää Los Angelesin liikennevalosulkeiset väliin ja etenemme tuon yli 18 miljoonan asukkaan metropolialueen läpi vähän isompia latuja. Säästetty aika päätetään käyttää visiitillä Hollywoodin Walk Of Famella, jonne pyörät parkkiin ja jalkautuminen ihmisvilinään!

Madonnaa haettiin, mutta Google tiesi kertoa että eipä ollut kyseinen stara tähteä katuun tallottavaksi halunut....
Route66 -seikailumme päätepysäkki on Santa Monica Pierin kohdalla ennen auringon katoamista Tyyneen Valtamereen. Ehdimmekin pelipaikoille juuri sopivasti auringonlaskun aikaan! Lähtiessä vielä kunniakierros mopoilla Pierillä, ja nokat kohti hotellia.

WE DID IT!!!!
Hotellilla meitä onkin jo vastassa Kauko ja Marjatta, jotka palauttavat Gangstervanimme takaisin Chicagoon. Pyörien purku, majoittuminen ja päättäjäisillalliselle läheiseen ravitsemusliikkeeseen ;)

Päättäjäisillallisen pukukoodi, shortsit mallia ruutu!


keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Päivä 13 I Las Vegas - Barstow

Tänään ajamme kirjaimellisesti helteessä. Laskeudumme alas Death Valleyhyn ja sen pohjalle Bad Watersiin, joka on 85,5m merenpinnan alapuolella. Etenemme koko päivän Mojaven autiomaassa  ja lämpöä riittää.

Ennen Death Valleyta kuitenkin Area51:lle kurkkaamaan näkyykö ufoja. Vesiperä tulee, ja Travel Centterin täti sanoi että harvemmin niitä näkyy ;)

Gangstervan nieli bensaa autiomaassa, mutta otti sitä vastaan varsin kitsaasti - huonosti suunniteltu täyttöputki toimi kuitenkin hiukan premmin kun autoa saatiin kallistettua - tällä kertaa kivi takarenkaan alla.

Lippalakki-Alien

Autiomaasta löydetty muukalaisfossiili...
Ympyröitynä Area51 travel center, sen pohjoispuolella armeijan tutkimusalue, jonne ei ollut mitään asiaa. Salaisista salaisin Area 51 punaisella kartassa.
Hannu fiilistelee matkalla Death Valleyhyn.

Tiimi Badwatersilla. Kuumuutta piisasi parhaimmillaan 113 Fahrenheittia, eli n. 45 Celcius-astetta.

Badwatersilla toimi myös suihkut, kuvassa pojat suihkurallissa ;)
Myös huoltoauton henkilökuntaa muistettiin!
Rankan Death Valleyn jälkeen ansaitut oluet Shoestonessa.
Varjot olivat hiukan vähissä autiomaassa, Hannu löysi yhden mopon takaa.

Viimeinen pysähdys ennen Barstowia, ja Jarin Street Gliden vaihteet lakkkaavat toimimasta. Ykkönen jää sisään, ja sillä livutaan pitkin Interstatea. Sen verran jo hämärtää, että porukka ei pysy kasassa, ja hotellille saavutaan "ripotellen". Loppu hyvin, kaikki hyvin - kypäräkaljojen lomassa vika paikallistetaan löystyneeseen vaihdepolkimeen ja pari päivää sitten Walmartisata ostettu kuusiokoloavainsarja saa taas käyttöä ;)

Aurinko loi viimeisiä säteitään kun lähestyimme Barstowia.



tiistai 29. syyskuuta 2015

Päivä 12 I Las Vegas, vapaapäivä



Aamulla nukuttaa, edellisilta meni Fremont Streetin hulinassa pikkutunneille - Pena taisi jäädä Casinolla vähän voitollekin?

Vapaapäivä Vegasissa tarjoaa jokaiselle jotakin. Illalla lähdetään koko tiimillä syömään HD Cafeeseen ja katsastamaan Strip iltavalaistuksessa - aikamoista pöhinää riittää!

Riksu ja mocca cupcake - ny naatitaan!

Esan uusi Vegas-look. Huomaa Bikefest 2015 -paita, joka oli jo ennakkomyynnissä ;)

What happens in Vegas stays in Vegas....
Illallinen HD Cafessa

Ruokaa odotellessa ihailtiin rekvisiittaa

Iltakävelyllä Belaggion puutarhassa.

...ja toki Belaggion vesishow piti nähdä, jopa kolmeen kertaan!



maanantai 28. syyskuuta 2015

Päivä 11 I Kanab - Las Vegas


Matka jatkuu kohti Nevadan osavaltiota ja 410 kilometrin päässä keskellä Mojaven aavikkoa odottavaa autiomaan helmeä. Kyseessä pelimiesten ja naisten alkuperäinen peliparatiisi, Las Vegas!

Päivän ensimmäinen maisemakuva piti ottaa WC:stä,  johon kuului puhelinkonferenssi-optio ;)

Päivä alkaa Zionin kansallispuiston läpiajolla. Mutkia ja maisemia riittää!

Zion National Park

Apukuskin maisemaotoksia #1

Apukuskin maisemaotoksia #2


Zionin jälkeen alkoi eräämaataival, lämmön noustessa jopa 108 Fahrenheittiin (42 astetta). Taukoja ja taukoaktiviteetteja otettiin kohtuullisen tiuhaan.

Vegasiin ei likaisilla pyörillä mennä! Samalla vähän virkistäydyttiin ;)

Huitsin Nevadassa
Huh hellettä

Olli ja Ollin kypsä 42 asteinen banaani.

 Ennen Las Vegasia vielä visiitti Hover Damille, jonka generaattorit saavat Vegasin valot vikkumaan.

Las Vegas Bay kiilteli sinisenä keskellä aavikkoa
Hover Damin security check nappasi ryhmämme sivuun, ja saimme kuulla että Gangstervanimme ei pääse alueelle. Vähän ontuvia syitä, mutta luultavasti tarkistusukkeli ei vaan jaksanut alkaa tutkimaan matkalaukkuja täynnä olevaa autoamme :) Mutta nou hätä, Juha ja Riksu kaartoivat läheiselle Lake view pointille ihailemaan maisemia kun muut pöristelivät ensin Huuverille. Mika ja Hannu kävivät vaihtamassa kyytiläiset hetken päästä ja Juhakin pääsi mopon kyydissä patoa ihailemaan!

Security Check huokasi syvään avatessamme Gangstervanin takaovet ;)

Hover Dam, rakennettu 1931-1936
https://en.wikipedia.org/wiki/Hoover_Dam

Marja Leenalla varmuuden vuoksi kypärä päässä korkealla padolla (220m)

Poseerausta Las Vegas Baylla
Aurinko alkaa jo pikkuhiljaa painumaan horisonttiin, kun käännänne keulat kohti Las Vegasia. Ja Stripin kautta, kuinkas muuten!


Las Vegas Strip

Pyörät parkkiin Golden Nuggetin parkkihalliin. Check-innissä on hiukan ruuhkaa, ja tiimi parkkeeraa respan pubiin ansaituille oluille. Huolto pelaa myös respan jonossa kärvistelevälle matkanjohtajalle, kiitos loisteliaan huoltojoukkomme!

Majoitus ja illalliselle hotellin buffaan, sen jälkeen Fremont Street Experiencet ihailemaan Vegas Downtownin sykkeeseen! Jii-haa!

Huolto pelaa!





sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Päivä 10 I Page - Kanab


Tänään sitten koko Pohjois-Amerikan ykkönen sarjassa luontonähtävyydet, Grand Canyon koko komeudessaan ja sen pohjalla Colorado -joki.

Aamu alkaa kuitenkin visiitillä Glen Canyon Dam -padolle, joka on alkusoittoa huomiselle Hover Damille Las Vegasissa. Patovisiitin jälkeen Denny's pitää huolto aamun energiatarpeesta, eli aamupala nassuun mallia amerikkalainen.

Glen Canyon Dam

Aamulapan jälkeen Harlikan käyntiin taas hetkeksi, ja pyrähdys Colorado-joen Horseshoe Bendille. Aamu on kuuma, ja osa luovuttaa patikkaretken jo parkkipaikalle. Osa jatkaa sinnikkäästi ensimmäisen mäen, ja loppuosa käy sitten hankkimassa hiestä märän teepaidan heti aamutuimaan ;)

Colorado-joki ja iloiset routelaiset ;)

Päivän - tai ehkä koko reissun vaativin urheilusuoritus takana? Matkanjohtaja ainakin läähättää kuin bernhardilainen ;)
Seuraavaksi karavaanimme suuntaa kohti Garnd Canyonin North Trimmiä. Harlikat saavat kyytiä, kun porukka nauttii edellisinä päivinä hiukan vähiin jäänneistä mutkateistä.

Pian Grand Canyon aukeaa silmiemme edessä - Jarin sanoja lainaten, nyt tiedämme mitä tarkoittaa sanonta "breathtaking"! 

Grand Canyon, North Trim
Osa tiimistä "montun" äärellä - Olli, Esa, Juha, Hessu, Riksu, Jari ja Harri
Hessu ja Jari, kun ei vaan nyt sattus mitään...

Illaksi Kanabiin - sitä ennen kuitenkin mopojen tankit täyteen. Läheisen huoltarin iskevä mainoslause "Lotto. Guns. Ammo. Beer." jäi mieleen - tyydyimme tuosta valikoimasta viimeiseen, kypäräkaljat maistuivat kun mopot saatiin parkkiin. 

Hieno päivä jälleen, naatiskellaan!








lauantai 26. syyskuuta 2015

Päivä 9 I Gallup - Page

New Mexicosta seuraava osavaltio länteen on Arizona, ja sinne vie myös meidän tiemme. El Ranchon maittaavan aamiaisen jälkeen lähdemme Gallupista pian kohti pohjoista, eli tiemme erkanee Route66:sta kun lähdemme "lisälenkille". Ameriikassa kaikki on suurempaa, niin myös kanjonit ja tämän päivän ensimmäinen tehtävänämme onkin bongata upea Canyon de Chelly. 

Matkalla Canyon de Chellylle pikavisiitti intiaanipäällikkö Yellowhorsen tiluksille
Päivänpaistattelua aamutuimaan

Canyon de Chelly Tseyi Overlookilta käsin
Kauas on pitkä matka

Esa ja Canyon de Chelly Whitehorse Overlookilta
Ennen Monument Valleyta vielä Mexican Hat, jonne koluammekin Harlikoiden maasto-ominaisuuksia koetellen.

Tiimi Mexican Hatilla
Marja Leena ja Riksukin pääsivät naatiskelamaan HD:n kyydistä, tälle kertaa kyydit tarjosi Hannu

Monument Valley -poseeraus

Komiata!


Mika ja....hmmmm... Monument Hat?
Päivän päättärimme on Lake Powelin rannalla sijaitseva Page. Luonto tarjoaa lähes teatraalisen sisääntulon tiimillemme, kun aurinko painuu horisonttiin karavaanimme laskeutuessa laakeilta ylängöiltä kaupunkiin.

Auringonlaskun aikaan.

Kuvia oli pakko pysähtyä ottamaan pientareelle ;)
Pagessa majoitus, ja pyörät lukkoon. Päätämme osan porukan kanssa mennä heti "suoriltaan" karistamaan päivän pölyt hotellin pihassa olevalle uima-altaalle. Illalliselle meksikolaiseen ravintolaan - hieno päivä jälleen takana!

Monument Valleyn pölyjen huuhdontaa.